Sähköinen liikenne lisää kaupungin viihtyisyyttä

Puhtaampi ilma, hiljaisempi liikenne, ja liikenteen vähentyessä myös vähemmän katupölyä – siinä muutamia monista hyödyistä, joita sähköinen liikenne tuo kaupunkeihin. Helsingin kaupungin tavoitteena on sähköistää liikennettä tulevien vuosien aikana tiiviiseen tahtiin ja luoda vuoteen 2050 mennessä lähes päästötön tieliikenne.

Suomessa kotimaan päästöistä noin 90 prosenttia syntyy tieliikenteessä, ja niistä 58 prosenttia henkilöautoliikenteessä. Siksi päästövähennyksen toimenpiteet on järkevää kohdistaa erityisesti tieliikenteeseen. Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa todetaan, että sähköautot ovat tämän hetken teknologioista ainoa, joka vähentää merkittävästi paitsi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, myös energiankulutusta.

”Helsingin kaupunki kasvaa nyt tosi nopeasti, samoin pääkaupunkiseutu. Kasvu Helsingin sisällä edellyttää, että liikkumiselle kaupungin alueella kaivataan nopeasti vaihtoehtoja muun muassa joukkoliikenteessä. Seututasolla samat tavoitteet eivät toteudu ja oma auto on monelle järkevin liikkumismuoto”, kertoo Helsingin kaupungin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen.

Valtakunnallinen tuki sähköautoille tarpeen

”Päättäjien asenne sähköisen liikenteen kehittämiseen on ollut hyvin positiivinen. Suunnittelussa ja päätöksenteossa on ollut hyvä konsensus, mutta se ei ratkaise kaikkea. Tarvitaan myös suoraa valtakunnallista tukea”, Putkonen painottaa.

Pääkaupunkiseudulla autokanta uusiutuu nopeammin ja on mahdollista, että vuonna 2020 uusista henkilöautoista 20 prosenttia voisi olla sähköautoja, ladattavia hybridejä tai muita vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntäviä ajoneuvoja.

”Suorin vaikutus ilmanlaatuun ja sitä kautta viihtyisyyteen ja pienhiukkasten terveysvaikutuksiin on autojen käyttövoimalla ja renkailla. Käyttövoiman pitää siis olla jotain muuta kuin diesel tai bensiini, ja renkaissa nastojen vaihtua kitkarenkaisiin”, Putkonen toteaa.

Helsingin sähköisen liikenteen työryhmä sai syksyllä 2017 valmiiksi raporttinsa sähköisen liikenteen edistämisestä. Tavoitteena on lisätä sähköautojen määrää nopeaan tahtiin. Nyt sähköautoja on Helsingissä yli 650, ja koko maassa reilut 1 200. Valtiotasoinen tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä Suomessa olisi liikenteessä 20 000 sähköautoa ja vuoteen 2030 mennessä määrä nousisi jo 250 000:een.

”Tämä tahti vaatii valtakunnallista tukea, itsestään muutos ei tapahdu. Esimerkiksi Norjassa, missä sähköautoilua on tuettu hyvin voimakkaasti, kehitys on ollut paljon nopeampaa. Siellä liikkuu jo noin 50 000 sähköautoa”, Reetta Putkonen mainitsee. Helsingissä kaupunki tukee autoilua muun muassa pysäköintimaksujen kautta: asukaspysäköinti maksaa sähköautojen käyttäjille vain puolet normaalihinnasta.

”Jo nykyään raitiotie-, metro-, juna- ja sähköbussiliikenteen osuus on yli 16 prosenttia arkivuorokauden matkoista eli Helsingissä tehdään päivittäin lähes 0,3 miljoonaa matkaa sähkökäyttöisillä ajoneuvoilla.”

Latausverkko edistää ajoneuvojen uudistumista

Sähköisen liikenteen lisääntymisen kannalta ratkaisevan tärkeää on latausverkoston toimivuus. Vuoden 2016 lopussa Helsingissä oli 91 julkisessa käytössä olevaa latauspistettä. Yleissuunnitelmassa on tavoitteena lisätä yli sata julkista latausasemaa yleisille alueille. Jokaiseen asemaan tulee 1-4 latauspistettä.

Vuoteen 2025 mennessä tavoitteena on, että Helsingissä on yhteensä 250 latauspistettä, johon sisältyvät sekä julkiset että yksityiset pisteet. Latauspisteitä rakennetaan usein kauppakeskusten yhteyteen, jolloin niitä voi käyttää vaikkapa ostosten aikana. Monella tarve kuitenkin ajoittuu ilta- ja yöaikaan esimerkiksi ja siksi odotukset asuintalojen pysäköintiä kohtaan kasvavat.

Latauspaikat toteutetaan markkinaehtoisesti ja kaupunki luovuttaa latauspaikat latausoperaattoreille. Kaupunki ei osallistu jakeluinfran rahoittamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö päätti tammikuussa 2017 myöntää lataustukea sähköautojen julkisten latauspisteiden rakentamiseen vuosille 2017-2019.

”Uudisrakentamiseen voidaan tehdä varaus latauspisteille jo suunnitteluvaiheessa, mutta jo olemassa olevaa rakennuskantaa emme voi velvoittaa, vaan se jää taloyhtiöiden vastuulle”, Putkonen toteaa.

Sähköautoilla päästöt ovat nolla

Ympäristötarkastaja Suvi Haaparanta Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta kertoo, että Helsinki on tehnyt myös ilmansuojelusuunnitelman vuonna 2016 ja siinä suurin huomio keskittyy autoliikenteeseen.

”Ilmanlaatua seurataan koko ajan ja lisää sensoreita on tulossa eri puolille Helsinkiä. Sähköautoilla NO2-päästöt ovat nolla ja sillä on vaikutusta ilmanlaatuun, mutta kokonaisuus on monimutkaisempi muun muassa katupölyn vuoksi”, Haaparanta kertoo.

”Helsingin keskustan alueella halutaan rajata entistä pienemmäksi aluetta, jolla NO2-pitoisuuksien raja-arvot ylittyvät. Tavoitteena, että 2022 päästäisiin koko alueella alle raja-arvon, mutta muun muassa dieselautot hidastavat tavoitteisiin pääsemistä. Olennaisinta olisi liikenteen kokonaismäärän vähentäminen.”

Haaparanta muistuttaa, että moniin suurkaupunkeihin verrattuna tilanne Helsingissä on aika hyvä, ja sen eteen on jo tehty paljon töitä. Tilannetta kuitenkin tarkkaillaan koko ajan.

”Sähköautot vaikuttavat ilmanlaatuun pakokaasupäästöjen kautta, mutta eivät katupölyn määrään, ellei renkaisiin vaikuteta myös. Jos sähköautoilua halutaan lisätä, se vaatii sekä kaupungilta että valtiolta toimenpiteitä, porkkanoita ja kannustimia.”

Joukkoliikenne omille kaistoilleen

Yksi keino ohjata liikenteen sujuvuutta on rakentaa joukkoliikenne omien kaistojen varaan. Reetta Putkosen mukaan se sujuvoittaisi sekä joukkoliikennettä että muuta liikennettä ja ohjaisi käyttäjiä yhä enemmän joukkoliikenteen suuntaan keskusta-alueella.

”Eniten tällä onkin merkitystä juuri keskusta-alueella. Muualla liikenne ei ruuhkaudu samalla tavoin.”

Suvi Haaparannan mukaan bussien sähköistyminen on Helsingin pahimmille katukuiluille erittäin tärkeää. HSL:n kalustoinsinööri Petri Saari kertookin, että ensimmäisenä sähköbussiliikenne laajentuu juuri niille alueille, joilla on paljon jalankulkuliikennettä, koska silloin saadaan suurin hyöty lähipäästöttömyydestä ja melun vähentymisestä.

”HSL:llä on nyt käytössä 10 sähköbussia ja vuoteen 2025 mennessä tavoitteena on saada noin 30 prosenttia bussien suoritustasosta sähköisestä liikenteestä eli silloin liikenteessä olisi 350-400 sähköbussia.”

Saaren mukaan sähköbussit otetaan huomioon jo seuraavassa liikennöitsijöille järjestettävässä kilpailutuksessa, johon tulee vaatimus, että osa liikenteestä ajetaan sähköbusseilla. Linjat, joille toivotaan sähköistä liikennettä, kerrotaan tarjouspyynnössä. HSL:n leasing-sopimuksella hankkimilla Linkker-autoilla kaikki kilpailutukseen osallistuvat pääsevät myös kokeilemaan sähköbussilinjoja ja saavat paremman ymmärryksen tarjouksiaan varten.

”Rakennamme nyt myös infraa eli muun muassa latausasemien verkkoa, ja sähköinen liikenne laajenee samassa tahdissa. Esimerkiksi Ruskeasuon linjoille 23 ja 55 on nyt saatu latauspisteet molemmille pääteasemille, Rautatieasemalla odottaa neljä latauspistettä käyttöönottoa ja Hakaniemen piste on valmis. Tämä kaikki vaikuttaa myös linjaston laajenemiseen”, Saari kertoo.

Lisätietoja aiheesta: