Sähköinen liikenne on globaalisti suurin teknologiamurros

Ennusteet katosta läpi

Sähköinen liikenne on noussut Energia- ja Ilmastostrategiassa merkittäväksi keinoksi vähentää erilaisten haitallisten päästöjen määrää ja lisätä energiatehokkuutta. Strategian asettaman 250 000 sähköauton tavoite vuodelle 2030 on kunnianhimoinen, mutta ennustan, että se osoittautuu jälkikäteen tarkasteltuna vaatimattomaksi vaikka nykyinen 13 406 sähköajoneuvon kanta antaakin aihetta epäilyyn. Reilusti yli 100%  vuosikasvu on kuitenkin vahvin osoitus  päästöttömimmän tieliikenteen suosiosta.

Bloombergin äskettäin julkaisema arvio sähköautoista antaa hieman perspektiiviä liikenteen sähköistymisen nopeuteen. Heidän mukaansa sähköautojen osuus uusista autoista nousee 54 %:iin vuonna 2040 ja jo vuosina 2025-2029 sähköautot ovat useissa maissa edullisempia kuin polttomoottoriverrokkinsa.  Urani aikana en ole vielä kertaakaan päässyt näkemään näin vahvaa suunnannäyttämistä uuteen teknologiaan ja liiketoiminnan kasvuun.

Lääkkeitä autokuumeeseen

Liikenteen vaihtoehtoiset energialähteet haastavat perinnepolttonesteet yhä vahvemmin. Uuden henkilöauton hankinnassa kuluttajien ajatukset ovat tulevaisuudessa, mutta arki ja taloudelliset resurssit painavat vahvoina päätöksenteossa. Sähköautokauppa ei ole vielä aivan jokamieslaji mallivalikoiman rajallisuuden sekä pitkähköjen toimitusaikojen vuoksi, mutta kehittyy aktiivisten maahantuojien ja asiantuntevien myyjien johdolla. Vuosille 2018-2021 käytettävissä oleva maksimissaan 6 M€ vuotuinen määräraha hankintatukeen alentaa uuden täyssähköauton hankintakynnystä 2000 €:lla. Helpotusta sähköautokuumeeseen ja rahoitukseen on siis hieman luvassa, ja itselle sopivan mallin hankintaa voi harkita ajan kanssa, sikäli kun sähköautokuumeeltaan malttaa.

Tavoitteena helppo ja luotettava lataus

Sähköautojen myötä uppoudumme yhä tiiviimmin töpselien, pistorasioiden ja latauslaitteiden maailmaan. Lataaminen herättää paljon kysymyksiä, sillä siinä astumme aiemman kokemusalueemme ulkopuolelle. Standardoitujen pistokkeiden käyttö, yksinkertaiset latauspisteiden käyttöliittymät ja useat erilaiset ohjeet sekä muiden käyttäjien some-vertaistuki tekevät latailun aloittamisesta kuitenkin helppoa. Hyvin pian latausarkirutiinit kuitenkin muotoutuvat osaksi päivän ohjelmaa lähes huomaamatta.

Helppokäyttöisyys ja luotettavuus ovat entistäkin tärkeämpiä, sillä yhä useamman autoilijan matkan jatkuminen on kiinni lataussähkön saatavuudesta. Lataus on muuttumassa palveluksi, jonka odotetaan olevan saatavilla pysäköintipaikoilla ja käytettävissä katkottomasti. Julkiseen asiointikäyttöön tarkoitettuja latauspisteitä on Suomessa rakennettu liikenteen palveluasemille, kauppakeskuksiin, pysäköintihalleihin ja mm. pankkikiinteistöihin. Yksittäiset latauspisteet ovat kasvaneet usean sadan pisteen ammattimaisesti operoiduiksi verkostoiksi, mutta sujuva sähköautoilu edellyttää vielä satoja lisäpisteitä. TEM:n julkisiin latausinvestointeihin käytettävissä oleva 4,8 M€ tuki vuosille 2017-2019 tulee todelliseen tarpeeseen vauhdittamaan markkinaehtoisia investointeja.

Toimiva koti- ja työpaikkalataus ovat sähköautoilulle välttämättömiä. Omakotiasuja törmää latauspistettä hankkiessaan varsin harvoin mihinkään lupaesteeseen, mutta kerrostalon tai rivitalon parkkipaikalle latausta havittelevan tie kulkee osakkaiden oikeuksia vaalivan taloyhtiön hallituksen kautta. Yhä useammin kuulee positiivisia uutisia siitä, miten suopeasti lataukseen on suhtauduttu, mutta valitettavasti keskustelussa ei aina ole onnistuttu. Olisikin tärkeää varmistaa, että sähköautoilijalla on oikeus asennuttaa latauspiste ja saada sähköä autoonsa. Mielestäni tällainen oikeus on hyvin kohtuullinen, eikä aseta ketään eriarvoiseen asemaan, kunhan kulukorvauksista sovitaan asiallisesti.

Työpaikalla oman auton tai käyttöetuauton latauksen järjestäminen on yksinkertaista kun asia sovitaan työnantajan kanssa. Käyttöetuautoilijalle ladatusta sähköstä muodostuu veronalainen luontoisetu ja työnantajalle ilmoitusvelvoite. Tämä tuottaa hieman vaivaa, mutta edistyksellisimmät latausjärjestelmät keräävät kulutuslukemat käyttäjäkohtaisesti ja hoitavat raportoinnin tai vaihtoehtoisesti laskuttavat lataussähkön käyttäjältä automaattisesti

Sähköautoilu on hyvää vauhtia laajenemassa osaksi liikkumisen arkea,  ainutlaatuiseksi uuden liiketoiminnan globaaliksi kasvualustaksi ja vahvaksi osaksi hiilineutraalia Suomea vuonna 2045

[[{"fid":"397","view_mode":"teaser","fields":{"format":"teaser","alignment":""},"type":"media","field_deltas":{"1":{"format":"teaser","alignment":""}},"attributes":{"style":"font-size: 13.008px;","class":"media-element file-teaser","data-delta":"1"}}]]

Matti Rae

Teknologiateollisuus Sähköinen liikenne -toimialaryhmä

Puheenjohtaja