Liikenne sähköistää valtavan teknologiamarkkinan

Nyt standardointi yhdistää sekä autojen että latauspisteiden teknologian. Sähköiseen liikkumiseen kytkeytyvien tuotteiden ja palveluiden kysyntä kasvaa nopeasti autojen määrän lisääntyessä.

”Sähköinen liikenne on kokonaisuudessaan siirtymässä startup-vaiheesta etabloituneeseen liiketoimintaan. Asiakasmäärät ja tulovirrat ovat kasvu-uralla”, Enston johtaja  Matti Rae sanoo.

Nyt tavoitellaan osuutta globaaleista markkinoista

Uusia suomalaisia menestystarinoita rakennetaan parhaillaan ja myös uusilla toimijoilla on juuri nyt mahdollisuus tavoitella osuutta kansainvälisestä markkinasta. Suomalaisyritykset ovat jo vuosia kehittäneet teknologiaa palvelemaan globaalia liikenteen sähköistymistä ja edelläkävijät kertovat koko ajan uusista avauksista:

• Fortumin sähköautojen latausalusta Charge & Drive on käytössä jo 16 maassa, Pohjoismaihin yhtiö on rakentanut pääkaupungit yhdistävän suurteholatauspisteiden verkoston.

• Norjan lentokenttiä operoiva Avinor hankki lentokentille suomalaisen Enston älykkäät Chago-latausasemat ja pilvipohjaisen latauspisteiden hallinnan.

• Saksalainen energiajätti E.ON sijoitti suomalaisten energiayhtiöiden perustamaan Virta-latauspalveluun ja on nyt yhtiön toinen pääosakas. E.ON:n latauspalvelu 10 Euroopan maassa perustuu Virran teknologiaan.

Suomessa vahva sähkötekninen sekä ohjelmisto- ja tietoliikenneosaaminen ovat perusta tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle. Uutta megaluokan liiketoimintaa on tarjolla myös akkumineraaleissa ja -teknologiassa.

”Vaikka liiketoimintapotentiaalista realisoituisi meille suomalaisille vain pieni osa, on sillä erittäin merkittävä huippuosaajia työllistävä vaikutus", Matti Rae sanoo.

Latauksen huipputekniikkaa

Latauspisteen ulkoasu on teollisen muotoilijan ja muiden suunnittelijoiden yhteistyötä, mutta laitteen sisällä yhdistyy sulautettuja järjestelmiä, sähköteknistä osaamista, standardeja ja ohjelmistoja moniin ulkoisiin rajapintoihin. Tietoa liikkuu energiayhtiön ja latausoperaattorin, mahdollisesti myös pysäköintilaitoksen järjestelmään ja sieltä aina käyttäjän kännykkään ja luottokorttiyhtiöön saakka.

”Yksinkertaisesta ulkomuodosta huolimatta lataustolppa on useamman eri alan ammattilaisen työn tulos, monimutkainen huipputekninen tuote”, Rae toteaa.

Tuotekehitykseen Ensto onkin rekrytoinut osaajia esimerkiksi vakuutusyhtiöistä. Rahaliikenteen järjestelmissä Suomi on ollut yksi maailman edelläkävijöistä.

”Latauspalvelussa tapahtuu on paljon kuluttajalle usein näkymättömiä käyttäjän tunnistamiseen sekä maksutavan vahvistamiseen liittyviä prosesseja, ennen kuin auto lopulta käynnistää latauksen. Markkinoiden kannalta tärkeintä on palvelun luotettavuus. Tähän liittyy 24/7 asiakaspalvelu, nopea virhevaste, laitteiden jatkuva huolto sekä niiden monitorointi”, Fortum Charge & Driven maajohtaja Sami Saarilahti luettelee.

Fortum hakee oppia Norjasta

Kotimaan markkinat ovat kuitenkin kehittyneet niin hitaasti, että Fortumille Norja on merkittävä referenssi. Siellä autojen kokonaismäärä on suunnilleen sama ja etäisyydet pitkiä kuten Suomessakin, mutta markkinoiden kehityksessä ollaan Saarilahden mukaan kahdeksan vuotta Suomea edellä.

”Norjassa on jo yli 200 000 sähköautoa, joten sieltä olemme oppineet paljon mm. kuluttajien odotuksista palvelun suhteen sekä latureiden lokaatiosuunnittelusta”, Saarilahti kertoo.

Fortumilla on Norjan laajin latausverkosto ja siinä yli 1200 latauspistettä. Maa onkin Saarilahden mukaan myös näyteikkuna, josta voidaan arvioida mitä naapurimaissa tulee tapahtumaan.

”Pilotoimme jo Oslon sähkötaksien induktiivista latausta ilman latausjohtoa. Maksujärjestelmissä seuraava askel on ISO 15118 -standardin mahdollistama Plug & Charge -palvelu, jossa auto käynnistää itse latauksen kun johto on kytketty”, Saarilahti kertoo.

Mitä Suomessa pitäisi tehdä?

Mutta mitä kotimaassa pitäisi tehdä, jotta valtavasta globaalista markkinasta saataisiin mahdollisimman suuri ja pysyvä siivu?

”On oltava mukana alan kansainvälisessä standardoinnissa, varmistettava teknisen ja kaupallisen osaamisen korkeatasoisuus ja panostettava tutkimukseen- ja kehitykseen sekä tuotteistamiseen”, vastaa Matti Rae.

Kansainvälisen liiketoiminnan kasvulle saadaan paras lähtökohta, kun meillä on yhtenevä käsitys globaaleista kehityssuunnista sekä toimenpiteistä yrityksille suotuisan toimintaympäristön aikaansaamiseksi.   

”Mitä paremmin ymmärrämme kasvumahdollisuutemme, sitä varmempia ovat myös tulevaisuuden työpaikat. Kisaa sivusta seuraamalla ei pääse palkintojenjakoon.”