Kannattaisiko meidänkin taloyhtiön hankkia latauspisteet?
Suomessa oli maaliskuussa jo lähes 112 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa.
Matti Rae Raecom Oy:sta miettii, että sähköautoilusta on tullut jokamiesluokka.
”Tekniikka on osoittanut toimivuutensa. Sähköautot ovat kehittyneet, hinnat halventuneet ja julkinen latausinfra on laajentunut. Täyssähköautojen autovero on poistettu ja sähköauton ostaja voi saada myös valtion hankintatukea.”
Hänen mielestään taloyhtiöissä on entistä ajankohtaisempaa aloittaa keskustelu omien latauspisteiden hankkimisesta:
”Taloyhtiön kannattaa teettää latausasiasta kartoitus ja suunnitelma, jotta sen päätökset perustuisivat riittävästi faktoihin ja vastaisivat myös tulevaisuuden tarpeita.”
Rauhallisesti hyväksi todetulla reitillä
Liikkeelle on hyvä lähteä asukaskyselyllä, jossa selvitetään, kuinka moni haluaa latauspisteen – nyt, tai seuraavan viiden vuoden aikana.
Mikäli kiinnostusta on, seuraava askel on hankesuunnitelma.
”Hankesuunnitelmassa konsultti hahmottelee yhdessä taloyhtiön hallituksen kanssa sen, mitä ominaisuuksia latausjärjestelmältä halutaan ja miten se mitoitetaan vastaamaan lataajien tarpeita.”
Hankesuunnitelmaa täydennetään ratkaisutoimittajan suorittamalla kartoituksella ja siihen perustuvalla tarjouksella latausjärjestelmästä. Paikan päällä tapahtuvassa kartoituksessa selvitetään muun muassa kiinteistön sähköjärjestelmän valmiudet ja asennuspaikat. Nämä vaikuttavat siihen, miten latausjärjestelmä on mahdollista tai järkevää toteuttaa.
”Sopivin tarjous viedään taloyhtiön kokouksen käsittelyyn. Päätöksentekoon riittää yksinkertainen enemmistö.”
Rae vinkkaa, että siinäkin tapauksessa, että vain yksi osakas olisi kiinnostunut latauspisteestä, taloyhtiön kannattaa laatia ’minisuunnitelma ja minikartoitus’, jotka auttavat osakasmuutosten toteutuksessa.
”Muuten on vaarana, että yksittäinen osakas hankkii ratkaisun, joka ei sovikaan kokonaisuuteen jos – ja kun – taloyhtiö kuitenkin hankkii tulevaisuudessa suuremman järjestelmän.”
Varautumalla ja ennakoimalla säästöjä
Rae vinkkaa, että tarjous kannattaa pyytää mahdollisuuksien mukaan ainakin muutamalta eri ratkaisutarjoajalta.
”Järjestelmät eroavat toisistaan ominaisuuksiltaan ja hinnoiltaan. Valittavissa on esimerkiksi paikallisesti käytettäviä ratkaisuja tai latausjärjestelmiä, joihin kuuluu myös laskutus-, etähallinta- ja operointipalveluja. Ylikuormituksen estävä kuormanhallinta kuuluu nykyään jo perustoimintoihin.”
Hän suosittelee latausjärjestelmiä, jotka toimivat paikallisesti, mutta joissa on varauduttu myös etänä tapahtuvaan ohjaukseen ja älykkyyteen.
Mikäli latausta voi ohjata hintasignaalien mukaan, tämä tarjoaa mahdollisuuksia tasata pörssisähkön hinnanvaihteluja.
ARA:n tuki auttaa paljon
Latauspisteiden asentamista vauhdittaa nykyään myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tuki, joka kattaa 35 prosenttia suunnittelu-, laitehankinta- ja asennuskustannuksista.
Avustuslaskennassa huomioidaan kulut enintään 4000 euroon asti per latausvalmius. Vaatimuksiin kuuluu esimerkiksi standardin mukainen tyypin 2 latauspistoke ja mahdollisuus vähintään 11 KW:n kolmivaiheiseen lataustehoon latauspaikoilla.
”Avustus maksetaan jälkikäteen, mutta päätöksenteon jouduttamiseksi hakemus kannattaa laittaa vireille jo silloin, kun hankesuunnitelma alkaa valmistua.”
Avustusmahdollisuus on tietenkin asia, joka on syytä mainita taloyhtiön hallituksen kokouksessa.
”Osakkaita on hyvä muistuttaa myös siitä, että latauspisteiden myötä kiinteistön ja osakkeiden arvo nousee”, Rae vinkkaa.
Yhteistyö kannattaa
Taloyhtiöiden kannattaa tehdä latauspisteprojekteissa keskenään yhteistyötä.
”Kun hanketta aletaan viritellä, on aina hyvä tarkistaa, mitä suunnitelmia naapurilla on. Jos vaikkapa kaksi taloyhtiötä on liikkeellä yhdessä, niin hankesuunnitelmat, laitehankinnat ja asennustyöt saattavat tulla edullisemmiksi”, Matti Rae mainitsee.
ARA:n latausinfratuki on osoittautunut erinomaiseksi kannustimeksi taloyhtiöille. Vajaan neljän vuoden aikana lähes 2 500 taloyhtiötä on jättänyt hakemuksen latauspistevalmiuden rakentamisesta taloyhtiössä asuville. Hakemuksen jättäneissä taloyhtiöissä latausvalmiuksia rakennetaan yli 51 500 sähköautolle. ARA:n mukaan yhden latausvalmiuden rakentamiskustannus nykyisen avustuksen säännöillä on noin 2 100 €, johon saa tukea 35 prosenttia.
Lähde: www.sähköautoillen.fi
”Valmistelut kannattaa tehdä kunnolla”
Länsi-Pasilassa sijaitsevan As Osakeyhtiö Helsingin Kiteen autohalliin asennettiin vuonna 2020 17 sähköauton latauspistettä. Loppuihin 11 paikkaan asennettiin valmius latauspistettä varten.
”Kun taloyhtiöön hankittiin vuonna 2018 oma aurinkovoimala, aloimme miettiä, että seuraavaksi pitää varmaan varustautua sähköautoja varten. Puntarissa painoivat paitsi taloudelliset seikat myös tulevaisuus ja ympäristö. Ajomatkat Helsingissä ovat varsin lyhyitä ja monesta tuntui pahalta tuprutella paikasta toiseen polttomoottoriautolla”, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Henrik Dyhr kertoo.
Asiaa ryhdyttiin tosissaan edistämään, kun kävi ilmi, että asiaan sitoutuneita osakkaita löytyi riittävästi. Yhtiökokouksessa heitä oli jo 15 ja myöhemmin lukumäärä kasvoi vielä kahdella.
”Kun tarkemmat suunnitelmat valmistuivat, kysyimme niiden pohjalta tarjouksia toteutuksesta. Yksi toimittaja, Helen, oli kiinnostunut ja valitsimme sen.”
Projekti on toteutettu osakaspohjaisesti eli niin, että taloyhtiö antoi luvan, latauspisteet jäivät sen omaisuudeksi, mutta osakkaat vastasivat itse kaikista hankintakuluista.
Myös osa As Oy Helsingin Kiteen osakkaista suhtautui sähköautoihin aluksi varsin kriittisesti. Tästä huolimatta yhtiökokouksissa päätökset tehtiin lopulta yksimielisesti.
”Syynä on varmastikin se, että teimme kaikki valmistelut hyvin perusteellisesti. Osakkaille oli selvää, mistä he päättävät, mitä saavat ja mitä kaikki oikein maksaa.”
Tällä hetkellä asuntoyhtiössä on käynnissä jatkoprojekti.
”Nekin osakkaat, jotka eivät lähteneet heti mukaan, haluavat nyt oman latauspisteen”, Dyhr kertoo.
Teksti: Matti Välimäki